FISH Innovation Centre FinnishEnglish
EtusivuPalvelut Projektit Henkilöt Ota yhteyttä Referenssit
kuva4.jpg
  • Suomi
  • Aasia
  • Afrikka
  • Etelä-Amerikka


  • Esittelyvideo
    FINNASIA Food Safety
    Irtopakastuslaitos
    Dokumentit

    Projektitoiminnalla lisäarvoa Suomen kalatalouteen

    Kalatietokeskus ja FIC Oy ovat edistäneet Suomen kalatalouselinkeinoa useiden projektien toimesta, seuraavassa on esitelty muutamia:

    Järvikeittiöhankkeen loppuraportti


    Hankkeessa syntyi kalastuksen, kalatalouden asiantuntijoiden ja ammattikeittiön toimijoiden muodostama yhteistyöryhmä. Tämä yhteistyöryhmä pyrkii jatkossa edistämään lähellä tuotetun järvikalaraaka-aineen saatavuutta ammattikeittiöiden
    raaka-aineeksi ja tekemään järvikalasta varteenotettavan vaihtoehdon tuontikalalle. Ryhmän tavoitteena oli selvittää kalan kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat seikat sekä luoda verkostoa toimitusketjun eri toimijoiden välillä. Hankkeen aikana esiteltiin ammattikeittiöiden edustajille uuden pakastustekniikan tuottamaa raaka-ainetta ja sen käyttömahdollisuuksia.

    Lataa loppuraportti tästä.




    Vesannon irtopakastuslinjasto – FIC:in prosessointilaitossuunnittelua


    Alueen kalastajat ovat aktiivisia ja valmiita panostamaan elinkeinoonsa. Vuosina 2004 - 2005 laaditun selvityksen perusteella alueen kalastuselinkeinon suurin ongelma oli kalastajien heikko markkina-asema. Tästä seurasi mm. heikko kannattavuus, alhainen myyntihinta, keskinäinen kilpailu ja heikko toimitusvarmuus. Kalatietokeskuksessa alettiin pohtia keinoja, joilla kalastajien asemaa kalamarkkinoilla voidaan vahvistaa. Yksi asemaa parantava keino oli irtopakastuslinjaston hankkiminen kalastajien käyttöön. Se valmistui keväällä 2008 Vesannon Kala Osuuskunnan käyttöön. FIC Oy laati suunnitelmat, suoritti kilpailutuksen ja toimi laitetoimittajien, rakennuttajan ja kalastajien välisenä koordinaattorina.


    Järvikalaa julkisiin keittiöihin


    Suomen sisävesien ammattikalastus kykenee tarjoamaan turvallista ja ekologista lähiruuan raaka-ainetta. Sisä-Savon seutuyhtymän ”Muikun menekinedistämiseen ammattikeittiöiden raaka-aineeksi” –hankkeessa selvitetään ne mahdollisuudet, jotka lisäävät lähialueen raaka-aineiden pääsyä julkisiin keittiöihin (koulut, päiväkodit, työpaikkaruokalat, hoitolaitokset). Pilottiprojektin tuloksia ja syntyviä käytänteitä pyritään soveltamaan laajemmalle alueelle tulevissa jatkohankkeissa. Hanke on rahoitettu EU:n EKTR-rahastosta.






    Kuhan alkukasvatus


    Suomen kalanviljely tarvitsee uusia kalalajeja, joilla kalantuotantoa voidaan varmistaa ja taata laadukas ja tasainen raaka-ainetuotanto. Kuhan lähialueilta saadut merisaaliit ovat pienentyneet, eikä sisävesien kuhakantojen elpyminen ole vielä kyennyt täyttämään vaalealihaisen kalan markkinoita. Kuhaa tuodaan Eurooppaan Kauko-Idästä, mutta Suomessa kotimaisella kuhalla on oma arvostuksensa. Kuhan viljelyn haasteena on erittäin pienen poikasen alkuruokinta: nuppineulaa ohuemman poikasen ensitunnit ovat ratkaisevia, ja hieman suuremmalla poikasella petomaiset kuhan ominaisuudet johtavat helposti kannibalismiin. Kalatietokeskus selvitti Kuhalku –hankkeessa (EU KOR-rahoitus) alkuruokinnan problematiikkaa.

    Kuhalku -hankkeen loppuraportti

    RKTL on julkaissut vuonna 2009 päivitetyn kirjallisuuskatsauksen kuhan ruokalatuotannon nykytilasta. Julkaisu on ladattavissa http://www.rktl.fi/julkaisut/j/456.html -osoitteesta.


    Harjuksen viljely


    Harjus on kirjolohen ohella toinen kevätkutuinen lohikalamme, jonka luontaiset kannat ovat kärsineet vesistörakentamisesta ja rehevöitymisestä. Vaalealihaisena lohikalana ja kirkkaiden vesien arvokalana harjus on jo kauan ollut vapaa-ajankalastajien arvostamaa herkkua. Viljelytoiminta on Suomessa keskittynyt emokalaston ja kantojen säilyttämiseen sekä mädin ja vastakuoriutuneiden tuottamiseen luonnonravintolammikkoihin. Luonnoravintolammikon poikaset taas sopivat parhaiten istutuksiin. Kalatietokeskus on edistänyt harjuksen viljelyä yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa laatimalla Harjuksen viljelyoppaan juuri luonnonravintolammikoita varten. Harjuksen lihan ominaisuuksia on puolestaan selvitetty 2007 - 2008 ja pohdittu niitä tekijöitä, jotka voisivat tehdä harjuksesta entistä arvokkaamman lajin ja tulevan viljelykohteen.

    Harjuksen viljelyopas

    Roseanna Avennon gradu:

    Biochemical and descriptive profiling of grayling (Thymallus thymallus) as a novel aquaculture product.

     

    02.01.2012
    Cleantech ja elintarviketurvallisuutta Intian katkarapuviljelyyn
    FIC Oy ja Kuopio Innovation Oy ovat valmistelleet kehittämishanketta, jossa sovelletaan suomalaista cleantech ja elintarvikekehityksen osaamista ja teknologiaa Intian katkaraputeollisuuden käyttöön. Samalla vahvistetaan yritys- ja tutkimusyhteistyötä Suom

    Lue lisää... / More...

    13.09.2011
    Etelä-Amerikan elintarvikemessut - Expoalimentaria, Lima, 28-30.9.2011
    FIC goes Peru! FIC johtaa suomalaista yritysdelegaatiota Peruun...

    Lue lisää...